Kuka vastaa kantaverkosta
Fingrid omistaa Suomen kantaverkon ja vastaa sen käytöstä. Suora liittyminen kantaverkkoon tarkoittaa liittymistä 400, 220 tai 110 kV:n kytkinlaitokseen tai tapauskohtaisesti 110 kV:n voimajohtoon. Liitettävyys selvitetään liityntäkyselyllä, joka lähetetään Fingridille sen karttapalvelun kautta.
Fingridin karttapalvelu
Karttapalvelun nimi on Verkkokiikari (englanniksi Grid Scope). Se on maksuton, sitä voi käyttää suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi, ja siinä näkyvät nykyinen vähintään 110 kV:n verkko, julkistetut tuotantohankkeet (enimmäkseen tuulivoimaa), Fingridin investointisuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle sekä osalla sähköasemista arviot siitä, kuinka paljon tuotantoa ja kulutusta niihin voitaisiin liittää. Fingrid ei takaa, että tiedot ovat täydellisiä tai virheettömiä, ja huomauttaa, että yhden hankkeen rakentaminen muuttaa kapasiteettia muissa liityntäpisteissä.
Milloin sitoumus syntyy
Fingrid vahvistaa kapasiteetin sopimusvaiheessa. Liittymissopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet sen ja liittymismaksu on maksettu, ja jos liityntää ei oteta käyttöön sopimuksen mukaisesti, Fingrid voi vapauttaa kapasiteetin muille. Fingridin aiesopimus ei varaa kapasiteettia.
Fingridin periaatteena on sopia liityntäkapasiteetista, kun hankkeen luvat ovat lainvoimaisia. Kesäkuusta 2025 lähtien se on tarjonnut myös ehdollista liittymissopimusta hyvin suurille teollisuushankkeille, joiden luvitus kestää pitkään, ja Fingrid kuvaa sitä lupaprosessin näkökulmasta.
Mitä arvioimme Suomessa
Aloitamme Verkkokiikarista ja Fingridin julkaisemista säännöistä ja arvioimme sitten kohteen verkkoyhtiön oman vastauksen perusteella. Haluamme tietää, mihin sopimusvaiheeseen kohteen liityntä on edennyt ja riippuuko se luvista, jotka eivät ole vielä tulleet lainvoimaisiksi. Kaksi muuta pohjoismaista kantaverkkoyhtiötä toimii toisin, ja artikkeli ”The Nordic Grids Side by Side” (englanniksi) näyttää, miten. Kirjoituksemme kiinteistä ja joustavista liittymistä (englanniksi) selittää, miksi sana ”ehdollinen” tarkoittaa Norjassa eri asiaa kuin Suomessa.
Usein kysyttyä
Varaako Fingridin aiesopimus kapasiteettia?
Ei. Fingridin mukaan aiesopimus ei takaa liityntää eikä varaa liityntäkapasiteettia.
Milloin Fingrid sopii suuren hankkeen kapasiteetista?
Lähtökohtana on, että hankkeen luvat ovat tulleet lainvoimaisiksi. Kesäkuussa 2025 lisätty ehdollinen malli koskee hyvin suuria teollisuushankkeita, joiden luvitus kestää pitkään.
Onko Verkkokiikari maksuton?
On. Se on maksuton, ja sitä voi käyttää suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi.
Katso myös: Norja ja Ruotsi (englanniksi) sekä Tontti sähköliittymällä.
Yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Säännöt ja sivut on luettu 17. lokakuuta 2026.
Onko sinulla tontti tai kohde, jolla on sähköliittymä? Kerro siitä meille.
Kerro kohteestasi Ota yhteyttä